Vierailin Kyoto Tōei Studio Park- teemapuistossa, joka tunnetaan myös
nimellä ”eigamura”( 映画村) eli elokuvakylä. Teemapuisto on merkittävä
historiallisten, menneisiin aikakausiin sijoittuvien elokuvien (Jidaigeki ,時代劇) ja tv-sarjojen
kuvauspaikka ja hyvällä tuurilla siellä käydessä voi päästä seuraamaan
kuvauksia. Teemapuiston rakennukset on tehty Edo-kauden tyyliin ja kaduilla
kävellessään voi tuntea matkustaneensa ajassa taaksepäin ja aistia sen ajan
henkeä. Eigamurassa on tarjolla monenlaista aktiviteettia, kuten ninjaleikkejä
ja erilaisia ninja- ja samuraiesityksiä. Monet puiston tarjoamista
aktiviteeteista ovat suunnattu lähinnä lapsille, mutta allekirjoittanut vähän
lapsenmielisenä nautti päivästä suunnattomasti. Teemapuisto ei ole mitenkään
erityisen suuri, mutta nähtävää kyllä riitti ihan tarpeeksi. Meidän vierailumme
aikana siellä ei ollut mitenkään iso ryysis tai väenpaljous, joten kohteisiin
ei tarvinnut kovin pitkään jonottaakaan. Pääsymaksu oli tosin aika suolainen:
2 200 jeniä (n.20€) yhdeltä hengeltä ja joihinkin tiettyihin kohteisiin
piti maksaa vielä erikseen.
Eigamura
sijaitsee Kioton länsiosassa lähellä Arashiyaman bambumetsää ja sinne pääsee junalla
päärautatieasemalta Sagano linjaa pitkin noin parissa kymmenessä minuutissa. Perille
saavuttuamme kävimme ensin seuraamassa esitystä elokuvan teosta ja kuinka
simppelit erikoistehosteet saadaan aikaiseksi. Esityksen aikana pääsimme
näkemään myös todella upeita stuntteja ja muutama tosi cool taistelukohtaus. Näyttelijät
olivat todella taitavia!
Ehdottomasti parhaat kokemukset tulivat ”ninja mystery house”- talosta, jossa ideana oli
selvittää tiensä huoneesta toiseen ja talosta ulos. Joka huoneessa oli salainen
sisäänkäynti, esim. kääntyvä seinä tai salainen oviluukku, joka oli löydettävä,
jotta pääsi etenemään. Lisäksi vastaan saattoi tulla pieniä ansoja kuten
kaltevia lattioita, joissa tasapaino oli todellakin koetuksella. Pienen seikkailumme
jälkeen ja löydettyämme tiemme ulos kokeilimme shuriken-harjoittelua
heittotähdillä. Oli muuten tosi hankalaa saada shuriken heitettyä tarpeeksi
korkealle, jotta se lentäisi maalitaulua päin. Mulla lähti usein turhan
alaviistoon ja vasta viimeisten heittojen kohdalla alkoi luistamaan paremmin. Shunilla
taas heitot onnistuivat lähes yhtä hyvin kuin oikeaoppisella ninjalla ja hän
sai suurimman osan shurikeneistaan lentämään kohti maalitaulua. No ehkä
pienellä harjoittelulla mustakin tulee vielä kunnon ninja ja saan heittotähdet
osumaan kohteeseensa.
Lounastimme
yhdessä teemapuiston ravintolassa, minkä jälkeen kiertelimme
matkamuistomyymälöissä katselemassa tavaravalikoimaa. Myynnissä oli, yllätys
yllätys, paljon ninja- samuraiaiheisia tuotteita, kuten esimerkiksi
leikkishurikeneja ja ninja- ja samuraiteemaisten mangasarjojen oheistuotteita (Gintamaa <3). Myöhemmin
menimme seuraamaan tosi siistiä ninjaesitystä josta ei toimintaa puuttunut. Tuli
taas nähtyä hienoja stuntteja, hyppyjä ja taisteluita. Lisäksi
seurasimme myös samuraimiekkailuesitystä, minkä jälkeen halukkailla oli
mahdollisuus kokeilla samuraimiekkaa ja leikkimielistä kaksintaistelua.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti